Mitä kipu on?

Mitä kipu on? Fysioterapeutti Helsinki

Mitä kipu on?

Kipu on askarruttanut ilmiönä ihmistä jo pitkään, jo 1600-luvulla ranskalainen filosofi René Decartes määritteli kivun olevan viesti vaurioituneesta tai vammautuneesta kudoksesta, joka siirtyy hermoista selkäytimen kautta aivoihin. Tämä ajatus säilyi likimain muuttumattomana 300 vuotta ja vielä 1980-luvulla kipu määriteltiin aistikokemuksena, joka syntyy kun jokin ärsyke vahingoittaa tai uhkaa tuhota kudosta. Nykyään tiedetään, että kipu on paljon monimutkaisempaa kuin tämä.

Descartesin selitysmalli alkoi hiljalleen muuttua, kun alettiin ymmärtää hermoston anatomiaa ja fysiologiaa, mutta yksi teema noista ajoista on jäänyt elämään yhä tähänkin päivään. Se on, että kipu olisi aina merkki kudosvauriosta ja, että sen avulla voidaan mitata kudosvaurion määrää. Mutta se ei pidä paikkaansa.

Descartes ei kuitenkaan ollut täysin hakoteillä. Nimittäin hermopäätteet esimerkiksi kädessä kyllä lähettävät viestejä aivoihin, mutta ne eivät lähetä viestejä kudosvaurioista, vaan viestejä mahdollisista vaaroista. Kivun tehtävä on suojella ja muuttaa käyttäytymistä, jottei tulisi vaurioita tai että vanha vaurio pystyisi parantumaan. On elintärkeää suojella kehoa esimerkiksi mekaanisilta voimilta, erilaisilta lämpötiloilta kuten liekiltä tai kemikaalisilta muutoksilta kuten hapolta. Näiden viestien lähettämistä hermopäätteistä aivoihin kutsutaan nosiseptioksi.

Hermopäätteet aktivoituvat tarkoituksella pienemmästä intensiteetistä, kuin mikä tarvitaan kudoksen todelliseen vahingoittumiseen juuri sen takia ettei niitä vaurioita tulisi.

Esimerkiksi pottuvarpaan kolhaiseminen voi olla äärimmäisen kivuliasta, mutta todella harvoin tulee mitään todellista vahinkoa ja se kipu haihtuu hetken kuluttua. Tai kuumaan suihkuun hyppääminen saa usein tuntemaan polttavaa kipua, mutta kun nopeasti hyppää pois niin iho ei ole palanut. Kokeilkaa puristaa korvalehteänne, kipu tulee paljon ennen kuin olette todella vahingoittaneet itseänne. Näissä esimerkeissä kipu tulee suojelemaan, ettei tulisi vauriota. Se kertoo, että pitää muuttaa toimintaa.

Kipu on monimutkainen hälytysjärjestelmä, johon vaikuttaa todella monet asiat. Ihmisellä voi olla kipua ilman mitään kudosvauriota tai nosiseptiota. Voi olla myös paljon nosiseptiota ja isojakin vaurioita ilman kipukokemusta.

Miten me selitetään tämä? Mitä kipu on?

Kipu on nykykäsityksen mukaan aivojen ja keskushermoston alitajuisesti muodostama reaktio kaikesta siitä tiedosta, mitä sillä on saatavilla aisteilla, ympäristöstä ja aiemmista kokemuksista. Se on hälytyssignaali, joka pohjautuu sille tulevista uskottavista viesteistä, että keho tarvitsee suojelua. Mutta niin kuin moni muukin hälytysjärjestelmä, sekin tekee joskus vääriä hälytyksiä ja ylitulkitsee tilannetta. Samalla tavalla kun on työpaikalla tai koulussa palovaroitin hälyttänyt, mutta missään ei ole ollut tulipaloa. Myös kipujärjestelmä saattaa hälyttää vaikka ei olisikaan vaaraa.

Esimerkkejä tästä löytyy paljon. 29-vuotias rakennusmies oli työmaalla epähuomiossaan hypännyt 15 sentin naulaan ja hänet kiidätettiin ensiapuun. Hän oli äärimmäisissä kivuissa ja pienikin liike lisäsi kipua, joten hänelle annettiin vahvimpia kipulääkkeitä mitä oli. Päivystyksessä kun naula ja kenkä poistettiin, huomattiin, että naula oli mennyt varpaiden välistä, eikä jalassa ollut minkäänlaista vauriota. Mutta kipu oli hyvin todellinen!

Rakennusmies oli mahdollisesti tuntenut naulan ihoaan vasten varpaiden välissä, hän näki kuinka naula oli lävistänyt hänen kenkänsä, hän näki työkavereidensa pelonsekaisen reaktion ja muisteli dokumenttia, jonka hän oli hiljattain nähnyt jalkavammoista. Kaikki nämä olivat todisteita aivoille, että suojelu ja kipu olivat tarpeellisia. Kipu on aina totta, riippumatta siitä mikä sen aiheuttaa.

On myös esimerkkejä toisin päin, kudosvauriosta ilman kipua: Välillä luemme urheilijoista, jotka ovat pelanneet murtuneella luulla pelin loppuun tai sotilaista jotka eivät ole sotatantereella tunteneet kipua. Eräälrä 84-vuotiaalta sotaveteraanilta löytyi rutiinitarkastuksessa niskasta luoti 60 vuoden jälkeen. Hän oli ollut sotatantereella 1940-luvulla tulituksessa ja juossut pakoon, kun häneen osui. Äärimmäinen kudosvaurio, mutta ei ollenkaan kipua. Kivussa on kyse suojelusta, sotatantereella niskakivusta ei ole mitään hyötyä kun se pakoon juokseminen on se, joka pelastaa todennäköisesti hengen.

Nämä ovat tietenkin ääriesimerkkejä, mutta hyviä kuvaamaan sitä, kuinka moniulotteista ja toisinaan jopa outoa kipu on!

Kipu ei siis ole sama asia kuin kudosvaurio tai se fyysinen ärsyke. Kipu ei kerro vaurion tai kudoksen tilasta. Ihmisellä voi olla kipu ilman kudosvauriota tai vaurioita ilman kipua, mutta se kipukokemus on aina totta. Kivun on tarkoitus suojella. Tottakai kipu voi olla myös viesti esimerkiksi kasvaimesta tai isosta vammasta, mutta ne ovat todella pieni osa kaikista kivuista.

Seuraavassa päivityksessä kerrotaan mitkä kaikki asiat vaikuttavat kivun syntyyn, miksi kipu pitkittyy ja mennään tarkemmin tuohon mitä moniulotteisuudella tarkoitetaan.

Tämä päivitys ja video aloittaa kipu kuriin -videosarjan, jossa tarjotaan tietoa kivusta ja sen hoidosta, sarjassa haastatellaan asiantuntijoita ja kerrotaan vinkkejä esimerkiksi selkäkivun kanssa kamppaileville. Tarkoitus on herättää uusia ajatuksia, murtaa myyttejä ja tuoda kipukeskusteluun hieman eri näkökulmaa.

Mikäli haluat apua kipujesi kanssa, katso Kipu Kuriin vastaanottoni ja kotikäynnit

Katso myös blogista tehty video: Mitä kipu on?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: